Kommentti blogiin Islamofobia ja Suomen ilmapiirin muutos

Anis Harran :”Minä taas tiedän, että jos nämä ihmiset, Breivikin aatetoverit, pääsevät valtaan tai vaikka vain tarpeeksi vaikutusvaltaisiin asemiin, niin se suoraan uhkaa minun sananvapauttani, yhteiskunnallisia oikeuksiani, normaalia elämääni ja ehkä myös henkeäni.”

Olen samaa mieltä siitä, että islaminuskoisiakin on demonisoitu kohtuuttomasti julkisilla keskustelupalstoilla. Norjan tragedia kuitenkin politisoitiin Suomessa heti sen tapahduttua, ja sen avulla haluttiin mustamaalata erityisesti perussuomalaisia ja ei-vasemmistoon kuuluvia ”porvareita”. Demareissa ehdoteltiin, että Halla-ahon tulisi harkita eroa hallintovaliokunnan  johtopaikalta,  jossakin blogissa nähtiin Breivikin olevan jonkinlaista sukua ”Suomen lahtareille” ja oman osansa ”syyllisyydestä” saivat niin äärikristityt,  vapaamuurarit  kuin kapitalistisen yhteiskunnan porvaritkin.

Oma käsitykseni asiasta oli, että tragedia oli Norjan Työväenpuolueeseen kuuluneen, kolme kertaa avioituneen ja 1-vuotiaan poikalapsensa hylänneen diplomaatti-isän kasvattajavastuun laiminlyönnin seurausta: ”On pakko tunnustaa, että massamurhan viattomien uhrien lisäksi sydäntä repii myös tuska siitä, mitä lapsena hylätyksi joutunut teon tekijä on ambivalentteine tunteineen kenties joutunut tuntemaan ennen kuin ylivoimaiseksi muuttunut tilanne sai hänet tekemään oman lopullisen ratkaisunsa - itkien ja nauraen - ja viattomat uhrit mukanaan vieden kuten hän itsekin ilmeisesti tunsi itselleen tapahtuneen.”

Äskettäin valmistunut Norjan oikeuspsykiatrien tekemä tutkimusraportti vahvistaa käsitystä siitä, että Breivikin vammat olivat saaneet alkunsa jo lapsuudessa, ja että hän on mm. saattanut joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.  

Ketkä siis ovat mielenterveytensä menettäneen ”Breivikin aatetovereita”, jotka mahdollisesti ”pääsevät valtaan”?  Mielestäni heitä ole, ja Suomessa tapahtunut Utöyan tragedian politisoiminen on vain todiste nykyisen puoluepolitiikan säälimättömyydestä ja moraalittomuudesta.